Kaksivuotinen FAIR-hanke (Finding innovations to Accelerate the Implementation of electric Regional aviation) käynnistyi runsas vuosi sitten ja hanketta voidaan pelkistetysti kuvata ensimmäiseksi askeleeksi valmisteltaessa Merenkurkun aluetta sähkölentojen varhaiseen käyttöönottoon. Saimme Wasa Future Festival -tapahtumassa kuulla tarkemmin, mitä hankkeessa on vuoden mittaan tehty. Esittelyjen pääsisältö oli selkeä – tekniikka on jo olemassa, sitä kehitetään hurjaa vauhtia, ja nyt tarvitaan tahtoa ja rohkeutta tehdä lisää yhteisiä päätöksiä.
– Monet pitivät sähkölentopuheita vielä vuosi sitten täytenä hulluutena, mutta kovin monet eivät kymmenen vuotta sitten myöskään uskoneet Merenkurkun uuteen laivaan. Olemme osoittaneet, että kaikki on mahdollista, emmekä pidä sähkölentoja ja niiden edistämistä itseisarvona vaan tavoitteena on alueen kehittyminen. Tarvitsemme kaikilla tasoilla paremman infrastruktuurin, ja sähkölentoliikenne on vastaus moniin haasteisiimme, Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström aloittaa.
FAIR-hankkeen projektinjohtajat Andreas Forsgren ja Isak Brändström jatkavat:
– Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa tekniikan osaamista, tutkia alueen mahdollisuuksia ja tarpeita sekä vaadittavia investointeja.
Hanke on jaettu kolmeen työpakettiin, joista ensimmäisessä kartoitetaan sähkölentoliikenteen alueellisia vaikutuksia, toisessa määritellään sähkölentoliikenteen käyttöönoton linjaukset ja kolmannessa käynnistetään valtionrajat ylittävä innovaatioprosessi. Sähkölentojen hyötyjen tunnistaminen ei ole vaikeaa:
– Sähkölennot mahdollistavat uudet, lyhyet reitit, käyttökustannukset ovat alhaisempia, melutaso on matalampi eikä sähkölennoista synny päästöjä – ne ovat ympäristöystävällisiä. Lisäksi ne asettavat muulle oheisinfrastruktuurille huomattavasti vähemmän vaatimuksia kuin perinteiset lennot, Forsgren jatkaa.
Merenkurkun alue sopii monista syistä erinomaisesti sähkölentojen varhaiseen käyttöönottoon:
– Meidän toimivat suhteemme ja pitkä kokemuksemme liikenneyhteistyöstä muodostavat hyvän perustan. Kun täällä lisäksi on energiaklusteri ja nyt vielä nousee täysin uusi teollisuudenala – akkuvyöhyke – ne samaan aikaan voimistavat tarvetta ja tukevat kehitystä. Lisäksi näemme valtionrajat ylittävän matkailun kasvavan alueella ja matkailukin voisi hyötyä suuresti sähkölennoista, Brändström lisää.
Suurina haasteina ovat tietoisuus ja hyväksyntä sekä alkuvaiheen korkeat investointikustannukset. Jotta alue voisi johtaa sähkölentoliikenteen kehitystä, meidän on voitava hoitaa investoinnit ja niiden aiheuttamat pääomakustannukset.
– Mutta myös käyttäjien tarpeita on ymmärrettävä ja hintatason pysyttävä kohtuullisena. Kustannustehokkaita latausratkaisuja on kehitettävä, ja lentokenttämaksuja on käytävä läpi. Tähän vaaditaan sekä valtion ja viranomaisten että paikallisten sähköyhtiöiden ja muiden toimijoiden yhteistyötä, Forsgren ja Brändström tiivistävät.
Lars Westin Uumajan yliopistosta sekä Helka Kalliomäki ja Antti Mäenpää Vaasan yliopistosta ovat toimineet FAIR-hankkeen ensimmäisessä työpaketissa, ja he kertoivat päätelmistään Wasa Future Festival -tapahtumassa.
Kuva: Anna Sand / bySand
VASEKin kehitysjohtaja Riitta Björkenheim ei epäile alueen onnistumismahdollisuuksia.
– Meillä on rohkeutta ja onnistumisen kulttuuri ja johdonmukainen yhteistyö tämän avaimena. Lisäksi nyt on kasvamassa tarve uusille, yhteisille työmarkkinoille.
Uumajan yliopiston aluetaloustieteen professori Lars Westin ja Vaasan yliopiston aluetieteen tutkija Antti Mäenpää kertoivat, miten voimme hyötyä sähkölennoista ja milloin ensimmäiset alueelliset sähkölentoreitit voisivat toteutua.
– Alueella on monenlaista menossa ja asiantuntijoiden tarve kasvaa – myös yhteisen, valtioiden ja yritysten välisten rajojen ylittävän asiantuntijuuden tarve. Nyt kaikissa kolmessa maassa nousevat teollisuudenalat lisäävät nopean ja ympäristöystävällisen matkustamisen tarvetta. Lisäksi matkailun saralla on paljon potentiaalia, ja alue voisi muodostaa erinomaisen tukikohdan myös itse sähkölentoteollisuudellekin, Mäenpää sanoo.
Westin toteaa, että sekä kotimaan että ulkomaan reittiverkon rakentaminen vaatii organisaation, joka toimii näissä asioissa valtionrajojen yli – ja sellainenhan meillä jo on – mutta tarvitaan myös business-mielisempiä toimijoita.
– Kun taustalla on vahvoja toimijoita, Merenkurkun ylittävät sähkölennot voidaan aloittaa viiden vuoden kuluessa, Westin uskoo.
Bio Fuel Regionin toimitusjohtaja Arne Smedberg on samaa mieltä.
– Noin kymmenen valmistajaa tekee tällä hetkellä koelentoja, ja ensimmäinen sähkölentokone tulee markkinoille nyt elokuussa. Ensimmäisen varsinaisen matkustajasähkölentokoneen arvioidaan tulevan vuonna 2026 ja ennen vuotta 2030 näemme useita malleja, joissa on käytetty eri akkutekniikkoja.
– Elämme voimakasta kehitysvaihetta, eikä pullonkaulana ole teknologia vaan sen käyttöönotto lentomarkkinoilla. Sertifiointiprosessi on monimutkainen ja vie aikaa eikä latausinfrastruktuurille ole vielä standardia. Mutta 5–10 vuoden kuluttua kaikkiin näihin kysymyksiin on voitu löytää ratkaisut, hän toteaa lopuksi.
Teksti ja kuva: Anna Sand
Projektinjohtajat Andreas Forsgren ja Isak Brändström keskustelemassa VASEKin Riitta Björkenheimin ja moderaattori Anna Bertillsin kanssa.
Kuva: Anna Sand / bySand
